Monikerroksinen kampus kertoo yliopiston vaiheista – opettajakouluttajasta monitieteiseksi yliopistoksi

Jyväskylän yliopisto on saanut alkunsa Uno Cygnaeuksen kaupunkiin vuonna 1863 perustamasta Suomen ensimmäisestä suomenkielisestä opettajankoulutusseminaarista.

Sisäoppilaitosmainen seminaari, jossa oli sekä mies- että naisosasto, oli aikanaan uskalias ajatus. Pedagogiset oppiaineet olivat opetuksessa etusijalla, mutta myös työkasvatusta ja liikuntaa pidettiin arvossa.

Seminaarin panos suomalaisen kulttuurin kehitykselle oli huomattava. Monista seminaarin oppilaista tuli kulttuurin merkkihenkilöitä; Jyväskylässä ovat opiskelleet mm. Minna Canth, Johannes Linnankoski ja J. H. Erkko. Seminaarin myötä naiset saivat ensimmäisen kerran mahdollisuuden korkeampaan koulutukseen.

Vuonna 1934 seminaari muuttui Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi. Laitos oli ylioppilaista kahdessa vuodessa kansakoulunopettajia valmistava ammattikorkeakoulu. Akateemisten tutkintojen suorittaminen tuli mahdolliseksi 1940-luvulla. Ensimmäinen väitöstilaisuus järjestettiin vuonna 1949.

Korkeakoulu laajeni huomattavasti vuonna 1958. Filosofisen tiedekunnan ja humanististen tieteiden professuurien perustaminen suuntasi korkeakoulun kehityksen kohti yliopistoa.

Jyväskylän yliopisto aloitti toimintansa heinäkuussa 1966. Vuosien mittaan siitä on kehittynyt ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin keskittyvä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä monialainen tiedeyliopisto ja koulutuksen asiantuntija.


Kampukset

Jyväskylän yliopiston kolme kampusta Seminaarinmäki, Mattilanniemi ja Ylistönrinne muodostavat mielenkiintoisen kulttuuri- ja luonnonympäristön, joka houkuttelee alueilla liikkuvan tutustumaan yliopiston pitkään sivistyshistorialliseen jatkumoon.

Yliopiston eri vaiheet ovat vaikuttaneet monella tavalla kampusten arkkitehtuuriin, taiteeseen ja puistoihin, joista on syntynyt rikas ja ainutlaatuinen kokonaisuus.

Rikkaasti kerroksellinen Seminaarinmäki on alueena suojeltu. Seminaarinmäkeä pidetään esimerkkinä hyvin suunnitellun modernin täydennysrakentamisen soveltuvuudesta vanhemman rakennuskannan lomaan.

Kampuksen ensimmäiset rakennukset valmistuivat 1880-luvulla. Seminaarin ajalta ovat peräisin Seminaarinmäen vanhimmat, Konstantin Kiseleffin suunnittelemat punatiiliset rakennukset, ”opin kasarmit”. Kampus on maailmankuulu lukuisista Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista, jotka ovat valmistuneet 1950–1970-luvuilla.

Yliopiston päärakennus

Yliopiston päärakennus

Seminaarinmäen vanhempaa rakennuskantaa

Seminaarinmäen vanhempaa rakennuskantaa

1980-luvulla alkoi yliopiston laajeneminen uusille kampusalueille Jyväsjärven vastakkaisille rannoille. Uudempia rakennuksia on suunnitellut muun muassa arkkitehti Arto Sipinen.

Seminaarinmäen kampuksen uusin rakennus, Ruusupuisto, valmistui vuonna 2015.

Lisää tarinoita yliopiston historiasta ja kampuksista löydät yliopiston tiedemuseosta, jonka näyttelykeskus Soihtu esittelee yliopiston ja sen edeltäjien vaiheita Seminarium-rakennuksessa ja verkkosivuilla osoitteessa http://soihtu.jyu.fi/

Lisäksi historiaan ja arkkitehtuuriin voi tutustua mobiilioppaiden avulla osoitteesta http://tarinasoitin.fi/jytm

Sieltä voit avata omaan älypuhelimeesi tai tablettiisi valintasi mukaan sopivan kampuskierroksen.

Ylistönrinne

Ylistönrinne

Ruusupuisto

Ruusupuisto

Agoran ranta

Agoran ranta